Yhdenvertaisuus ja
tasa-arvo ohjelma
Sisällysluettelo
Arvoperusta
Suomen Dartsliiton, myöhemmin myös SDL, toiminnan perustana ovat yhteiset eettiset arvot ja reilun pelin periaatteet sekä avoimuus ja rehellisyys. SDL korostaa toiminnassaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, eettisiä ja moraalisesti kestäviä elämän arvoja, joita antidopingtyö ja häirintään puuttuminen tukevat.
Lähtökohtana on, että huipulle pyrkivät pelaajat kunnioittavat toisia urheilijoita, yhteisiä sääntöjä ja omaa hyvinvointiaan. SDL haluaa ylläpitää lajikulttuuria, joka perustuu tällaiseen kunnioitukseen, yhdenvertaisuuteen sekä reiluun liikuntaan ja urheiluun, jossa dopingille ja kiusaamiselle ei ole sijaa.
Taustalla on Olympiakomitean urheiluyhteisön yhteiseen vastuullisuusohjelmatyö ja reilun pelin periaatteet.
Yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet Suomen Dartsliitossa
Yhdenvertaisen darts-urheilun ja -liikunnan toteuttamisessa Suomen Dartsliitto tiedostaa ja toteuttaa tässä alempana kuvattuja toimenpiteitä edistääkseen lajin yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tarkastellaan sekä liittoa niin työyhteisönä että liiton varsinaista toimintaa.
Kilpailu- ja sarjatoiminta
Kilpailu- ja sarjatoiminnan osalla kilpailusäännöt ja sarjamääräykset varmistavat, että jokainen joukkue ja yksittäinen pelaaja ovat pelissä lähtökohtaisesti samalla viivalla. Kilpailu- ja sääntövaliokunnat päättävät mahdollisista poikkeusluvista ja muista toimintaa määrittävistä tekijöistä parhaan arvionsa ja harkintansa mukaan.
Sarjatasosta riippumatta Suomen Dartsliitto palvelee yhdenvertaisesti kaikkia joukkueita.
Huippu-urheilu
Huippu-urheilun sektorilla, maajoukkuetoiminnassa, valmennuksessa ja pelaajapolun eri vaiheissa kilpailullisuus korostuu. Yhdenvertaisuus ilmenee ensisijaisesti sen kautta, että jokaisen urheilijan henkilökohtainen osaaminen ja motivaatio on ratkaisevassa asemassa. Pelaajat ovat valinnoissa siis samalla viivalla eikä pelin ulkopuolisilla tekijöillä ole merkitystä. Yhdenvertaisuus ilmenee maajoukkuetoiminnassa myös siten, että sekä naisten ja tyttöjen että miesten ja poikien maajoukkueille tarjotaan riittävät resurssit.
Alueellinen yhdenvertaisuus
Dartsia harrastetaan kaikkialla Suomessa sekä pienillä että suurilla paikkakunnilla. Toimenpiteitä tehdään kerhotoimijoiden kanssa alueellisen tasa-arvon saavuttamiseksi mm. tekemällä kilpailujärjestelmä sellaiseksi, että myös syrjäisempien seutujen kilpailut saadaan järjestettyä ja jotta syrjäisemmillä alueilla asuvilla heittäjillä olisi mahdollisuus osallistua kilpailuun myös lähialueellaan.
Liiton hallinnossa on mukana henkilöitä eri puolilta Suomea niissä rajoissa kuin vuosikokous henkilöt valitsee.
Etninen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus
Dartsia sen kaikissa muodoissa on mahdollista harrastaa riippumatta etnisestä tai kulttuurisesta taustasta. Vilkas kansainvälinen kilpailutoiminta lisää urheilijoiden suvaitsevaisuutta muista maista olevia pelaajia kohtaan.
Liiton rekrytoinnissa ei etnisellä ja kulttuurisella taustalla ole mitään merkitystä, vaan valinnat tehdään pätevyyden ja tehtävään soveltuvuuden perusteella.
Ikään ja kehitystasoon liittyvä yhdenvertaisuus
Dartsin yhdenvertaisuus kilpaurheilun yhdellä osa-alueella perustuu tasoitusjärjestelmään, joka takaa sen, että saman taitotason urheilijat kilpailevat keskenään. Kilpailujärjestelmässä on huomioitu myös eri ikäryhmät. Rekrytoinnissa huomioidaan kaikenikäiset hakijat yhdenvertaisesti.
Kielellinen yhdenvertaisuus
Liiton virallinen kieli on suomi. Ruotsia käytetään kirjeenvaihdossa sellaisen jäsenen kanssa, joka sitä erityisesti pyytää. Palvelua kisapaikoilla pyritään tarjoamaan myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.
Rekrytoinnissa on kiinnitetty huomiota työnhakijoiden kielitaitoon, äidinkielen lisäksi ainakin englannin hallinta on suositeltavaa nimenomaan kansainvälisen kanssakäymisen käytännön takia.
Koulutuksellinen yhdenvertaisuus
Liiton koulutusjärjestelmä lähtee liikkeelle junioreiden ohjaamisesta ja valmentamisesta. Liiton koulutusjärjestelmä antaa myös tarvittavat tiedot antidoping-asioista sekä sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän havaitsemisesta darts-urheilussa.
Koulutuksissa käytetään lajinomaisia osioita, lähinnä juniori – ja maajoukkueleirityksiä. Koulutuksiin osallistuminen on avointa julkisesti ilmoitettujen kriteereiden täytyttyä. Koulutusten sisältö on tasalaatuista ja jokainen saman koulutuksen käynyt voi luottaa saaneensa samat tiedot ja eväät taitojen kehittämiseen.
Työyhteisössä toimihenkilöitä kannustetaan kouluttautumaan ja hankkimaan puuttuvaa osaamista vuosittain.
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Luottamusjohdon (hallitus, valiokunnat) jäsenten moninaisuus:
Darts on vahvasti miesvaltainen harrastusmuoto. Liiton hallinnossa on mukana yhdenvertaisesti naisia ja miehiä, ilman sukupuolikiintiöitä. Tavoitteena on lisätä naisten osuutta valiokunnissa ja hallituksessa, sekä saada edelleen eri-ikäisiä, eri puolilta järjestön toiminta-aluetta olevia henkilöitä mukaan toimintaan.
Ehdokasasettelun menettelytavat:
SDL;ssä toimitaan edistyksellisen demokratian mukaisesti. Hallituksen jäsenistä kolmannes on erovuorossa vuosittain ja valinnat tapahtuvat liiton syyskokouksessa jäsenistön toimesta.
Luottamusjohdon ja operatiivisen johdon työnjako:
Dartsliiton toiminnanjohtaja hoitaa operatiivisen johtamisen liiton hallituksen antamien ohjeiden ja liiton sääntöjen mukaisesti.
Mielipiteisiin liittyvä yhdenvertaisuus
Toiminnassa mukana olevien annetaan toimia ja vaikuttaa omista lähtökohdistaan käsin samalla ihmisen yksityisyyttä kunnioittaen. Kenenkään ei tarvitse tuoda esiin omia ominaisuuksiaan, jos henkilö ei itse sitä halua. Syrjintä ei ole mielipidekysymys: kukaan ei voi perustella syrjivää käytöstään omalla vakaumuksellaan tai mielipiteellään. Työntekijöillä on yhdenvertainen vaikutusmahdollisuus yhteisten asioiden valmisteluun ja johtamisessa otetaan huomioon työpaikan henkilöstön moninaisuus, mm. erilaiset perhemuodot, sukupuolten moninaisuus ja toimintakyvyltään erilaiset ihmiset.
Saavutettavuus ja esteettömyys
Liiton toimisto sijaitsee Keskisenkadulla Tampereella. Saavutettavuus on hyvä ja toimistolle on esteetön pääsy.
Sosiaalinen esteettömyys on ilmapiirikysymys.
Sosiaalisen esteettömyyden toteutumisesta ovat vastuussa järjestön kaikki toimijat kaikilla järjestön tasoilla. Järjestön jäsenten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden asenteet vaikuttavat suuresti siihen, miten sosiaalinen esteettömyys järjestön arjessa toteutuu. Syrjimättömän toiminnan säännöt kumpuavat liiton omista arvoista.
Viestinnän esteettömyyteen pyritään mahdollisimman selkeän ja helposti ymmärrettävän kielen käytöllä liiton ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Ulkoisen viestinnän osalta käytetään eri kanavia, sekä verkkomedioita että perinteistä mediaa, liiton viestintästrategian mukaisesti. Ulkoisen viestinnän kautta välitetään myönteistä viestiä liiton yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä ja viestinnän kielessä huolehditaan, että ei tuoda esille oletuksia mm. viestin vastaanottajan seksuaalisesta suuntautumisesta, perhetaustasta, etnisyydestä, kansalaisuudesta, toimintakyvystä tai sukupuolesta.
Tavoitteena taata jokaiselle sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai toimintakyvystä riippumaton mahdollisuus toimia ja olla oma itsensä.
Fyysinen esteettömyys, erityisesti tilojen esteettömyys esimerkiksi kaikille avoimissa urheilutapahtumissa ja työpaikalla.
SDL:n kilpailutoiminnassa esteettömyys on hienoinen ongelma, sillä joissakin pelipaikoissa on rappusia alas tai ylös eikä paikassa välttämättä ole inva- käyttöön soveltuvaa hissiä.
Asenteet ja ilmapiiri
Kaiken lajitoiminnan perustana on oikea ja positiivinen asenne yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Dartsliiton tapahtumissa asenteet ja ilmapiiri on avointa ja suvaitsevaa eikä niissä suvaita kielteistä toimintaa
Seksuaalinen yhdenvertaisuus
Seksuaalivähemmistöjä on yhdenvertaisesti mukana lajissamme sekä liiton hallinnossa että muussa toiminnassa, eikä heidän tarvitse pelätä, että heidän seksuaalinen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu vaikuttavat kohteluun tai resursointiin.
Sukupolvien välinen yhdenvertaisuus
Darts-urheilun aloittaminen aikuisiässä on mahdollista ja useimmin myös tavanomaisin ikä aloittamiselle on reilusti päällä juniori-iän. Lajissa pystyy myös saavuttamaan menestystä yleisessä tai omassa ikäsarjassaan, vaikka aloittaisi varsin myöhäisellä aikuisiällä. Lajimme mahdollistaa koko perheen yhteisen harrastuksen, johon voivat osallistua ja osallistuvat myös vaarit ja mummot. Liitossa kannustetaan nuorten ottamista mukaan sekä hallintoon että muuhun toimintaan.
Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus
Liitto järjestää harraste- ja kilpailutoimintaa sekä miehille että naisille mahdollisimman tasapuolisesti. Yleisimpänä kilpailusarjana on Avoin sarja, johon osallistumisoikeus on kenellä tahansa, sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tms. riippumatta.
Rekrytoinnissa henkilövalintoja ei tehdä sukupuolen perusteella, vaan pätevyyden ja tehtävään soveltuvuuden mukaisesti.
Taloudellinen yhdenvertaisuus
Darts-urheilun aloittaminen ei vaadi suuria taloudellisia panoksia. Lajia voi harrastaa missä vain mistä darts-taulu löytyy, heittovälineetkin saa hankittua edullisesti ja usein jopa halvalla. Lisäksi tähän vaikuttavat edulliset kustannukset kilpailumaksujen osalta. Liitossa tiedostetaan, että lajin harrastuskustannukset eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaiset, johtuen lähinnä matkakustannusten eroista. Kilpailumatkojen kustannukset ovat suuret varsinkin pohjoisen kerhoilla.
Urheilijoiden palkintojen ja yhteistyösopimusten rahaliikenne ohjeistetaan kulkemaan Urheilijoiden Tukisäätiön kautta, jolloin rahaliikenne voidaan hoitaa verottomana.
Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvä yhdenvertaisuus
Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät asiat huomioidaan liiton tapahtumajärjestelyissä, jolloin osallistujia pyydetään ilmoittamaan erityisruokavaliot tai muut yksilölliset tarpeet. Tapahtuman toteuttamispaikan fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys on keskeinen osa liiton tapahtumajärjestelyjä.
Uskontoon ja vakaumukseen liittyvä yhdenvertaisuus
Liiton tapahtumajärjestelyissä pyydetään ilmoittamaan ja otetaan huomioon osallistujien yksilölliset tarpeet mm. erityisruokavalion tai muiden elämäntapaan liittyvien eettisten periaatteiden noudattamisen osalta. Liitossa tiedostetaan, että joissakin kulttuureissa toista sukupuolta olevan julkinen koskettaminen voi olla kiellettyä.
Yhdenvertaisuus työyhteisössä
Yhdenvertaisuus huomioidaan kaikissa henkilöstöä koskevissa päätöksissä ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä henkilöstöpoliittinen työkalu. Rekrytoinnissa valinta tehdään perustuen ainoastaan hakijan pätevyyteen ja tehtävään soveltuvuuteen. Rekrytointiprosessi ei syrji ketään, vaan kaikki hakijat ovat tervetulleita. Haastattelut järjestetään esteettömässä tilassa.
Koulutukseen pääsy ja uralla eteneminen ovat yhtä lailla mahdollisia jokaiselle työntekijälle riippumatta heidän taustoistaan tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
Perehdyttämisen, koulutukseen pääsyn, tehtävänimitysten ja uralla etenemiseen liittyvät käytännöt ovat läpinäkyviä ja hyvin perusteltuja ja tiedotettuja työyhteisössä. Palkkaus ja työehdot ovat oikeudenmukaisia ja tehtäväjärjestelyt vastaavat henkilöstön osaamista. Tehtäväjärjestelyt käydään säännöllisesti läpi ja töitä on mahdollista suunnitella myös yksilöllisesti. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työvälineet ja ergonomia ovat ajanmukaiset. Työntekijöillä on vaikutusmahdollisuus yhteisten asioiden valmistelussa ja oman työn suunnittelussa.
Hallituksen jäsenvalinnoissa ja muussa toiminnassa tiedostetaan, että jäsenistössä toimii toimintakyvyltään, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Ei kuitenkaan ole tarpeen tietää, kuinka monta vähemmistöön kuuluvaa henkilöä jäsenistössä on, jotta jäsenistön erilaiset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Kenenkään ei myöskään tarvitse tuoda esiin omia ominaisuuksiaan, jos ei itse sitä halua.
Mikä on työnantajan vastuu työyhteisön yhdenvertaisuudesta?
Yhdenvertaisuuslaki mainitsee työnantajan velvollisuuksista seuraavaa (YL 1325/2014, luku 2, 7§)
7§ Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.
Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.
Työnantajan velvollisuuksista mainitaan tasa-arvolaissa seuraavaa (TL 609/1986, 6§)
6§ Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat
1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;
2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;
3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;
4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;
5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja
6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.
Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Tasa-arvolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Toimintaohje epäasiallisen käyttäytymisen poistamiseksi
Jokaisella darts harrastus- ja kilpailutoimintaan osallistujan tulee olla turvallinen, positiivinen toimintaympäristö, jossa koetaan oppimista, onnistumista ja hyväksymisen tulemisen tunnetta.
Lajin harrastuksen tulee kunnioittaa jokaisen omia rajoja ja hyväksy jokaiselle omien oikeuksien puolustaminen. Jokaiselle ihmiselle on taattava koskemattomuus ja väkivallattomuus
Miten toimit, jos koet epäasiallista käytöstä tai häirintää
1.Pyri ilmoittamaan epäasiallisesti käyttäytyvälle henkilölle, ettet hyväksy hänen toimintaansa ja vaadi sen lopettamista.
Puuttuminen epäasialliseen käyttäytymiseen voi eri syistä olla mahdotonta esimerkiksi valta-aseman tai teon kohteeksi joutuneen pelkäämisen johdosta. On tärkeää saada tieto epäasiallisesta käyttäytymisestä näin käyttäytyvälle henkilölle. Jos et pysty henkilökohtaisesti ilmoittamaan suoraan henkilölle, joka epäasiallisesti käyttäytyi, kerro asiasta mahdollisimman pian jollekin luottamallesi ihmiselle, jotta asiaan voidaan puuttua.
2.Yritä muistaa tapahtuma-aika ja paikka sekä mitä tapahtui ja keitä oli läsnä
3.Ota yhteyttä SDL:n puheenjohtajaan tai kilpailusihteeriin, kilpailupaikalla kilpailunjohtajaan ja tarvittaessa virkavaltaan.
4.Tee ilmoitus SUEK palvelun kautta häirinnästä
Epäasiallisen käytöksen tapauksien käsittely
Suomen Dartsliitto käsittelee jokaisen esille tulleen häirintä tapauksen.
- Kilpailusihteeri toimittaa asian, heti tiedon saatuaan, liittohallituksen käsiteltäväksi ja pyytää kirjalliset vastineet asianosaisilta heti tapahtuneen jälkeen.
- Liittohallitus käsittelee asian ja on tarvittaessa yhteydessä tarvittaviin tahoihin SUEK, poliisi ja tarvittaessa lastensuojeluviranomaisiin.
Päivitetty 15.2.2023