Suomen Dartsliitto ry yhdistyksen säännöt

Lataa säännöt PDF-muodossa 
Liiton syyskokous (pöytäkirjat) hyväksyi 15.12.2024 sääntömuutoksen ja säännöt on rekisteröity yhdistysrekisteriin voimassaolon alku 17.01.2025 09:35:33.

1. pykälä YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Dartsliitto r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä Liitoksi. Liitosta käytetään päivittäisessä toiminnassa lyhennettä SDL.

2. pykälä LIITON TOIMINNAN TARKOITUS

Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa Liitto edistää darts lajin tunnettavuutta, mahdollistaa lajin harrastusta ja kehittää dartsin kilpailutoimintaa Suomessa. Liitto toimii kansallisena lajiliittona ja aatteellisena keskusjärjestönä jäsenyhdistyksilleen.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

3. pykälä LIITON TOIMINTAMUODOT

3.1 Tarkoituksen toteuttamiseksi Liitto

• keskusjärjestönä palvelee ja luo toimintaedellytyksiä jäsenyhdistyksilleen sekä mahdollistaa jäsenyhdistysten kilpailutoimintaa
• edistää ja kehittää dartsin kilpailu-, valmennus- ja koulutustoimintaa sekä järjestää kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja
• tekee edunvalvontaa liikunnan ja urheilun sekä lajin osalta kansallisesti ja kansainvälisesti
• laatii ja vahvistaa lajia ohjaavat toiminta- ja kilpailusäännöt sekä valvoo niiden ja kansainvälisten sääntöjen noudattamista

3.2. Toimintansa tukemiseksi Liitto voi

• hakea ja vastaanottaa julkista toiminta-avustusta
• järjestää lajitoimintaan liittyviä kilpailuja, näytöksiä ja juhlia
• toimeenpanna asianmukaisilla luvilla rahankeräyksiä ja arpajaisia
• järjestää lajitoimintaan liittyviä koulutuksia ja muita tilaisuuksia
• hankkia ja myydä lajiin liittyviä välineitä sekä tarvikkeita
• harjoittaa lajitoimintaan liittyvää julkaisu- ja viestintätoimintaa
• hankkia ja omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta
• vastaanottaa lahjoja ja testamentteja

Myyntitoiminta on pienimuotoista ja sillä ei tavoitella voittoa. Varat käytetään Liiton yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen ja järjestämiseen.

4. pykälä LIITON JÄSENYYDET

Liitto kuuluu jäsenenä kansainväliseen darts lajiliittoon (World Darts Federation, WDF), kansainväliseen eDarts lajiliittoon (International Darts Federation, IDF) ja Suomen

Olympiakomiteaan. Liittohallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

5. pykälä LIITON JÄSENYYS

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröidyt piirijärjestöt ja lajiseurat. Lajiseura voidaan hyväksyä Liiton jäseneksi vain, jos sen jäsenmäärä on vähintään kymmenen (10) jäsentä.

Liiton varsinaiset jäsenet ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Liiton jäseniksi pyrkivien yhdistysten on jätettävä liiton toimistoon kirjallinen jäsenhakemus, josta tulee ilmetä hakemusprosessissa edellytetyt tiedot ja johon tulee liittää todistus yhdistyksen rekisteröinnistä.

Liitto voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja. Jäseniltä peritään kilpailutoiminnan edellyttämiä muita maksuja. Liittymis- ja jäsenmaksuista päätetään liiton syyskokouksessa.

6. pykälä ALUERAJAT

Jäsenseurojen toimintaedellytysten ja alueellisen toiminnan kehittämisestä huolehtivat liiton jäseninä toimivat piirit. Jäsenseura kuuluu kotipaikkansa mukaiseen alueeseen ja sitä kautta piirin jäseneksi. Aloitteet aluerajojen muuttamiseksi esitetään liittokokouksen päätettäväksi.

7. pykälä PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistykset liittokokouksissa. Liittokokousten välisenä aikana Liiton päätösvaltaa käyttää liittohallitus niiltä osin, kuin näissä säännöissä on määrätty.

Liiton hallinnosta vastaa liittohallitus sekä sen alaisuudessa toimihenkilöt kuten toiminnanjohtaja.

Liiton palveluksessa oleva ei voi kuulua liittohallitukseen.

8. pykälä LIITTOKOKOUS

Liittokokouksissa käyttävät jäsenten päätösvaltaa liittohallituksen jäseniksi hyväksymien jäsenyhdistysten valitsemat edustajat.

Varsinainen syysliittokokous pidetään vuosittain joulukuun loppuun mennessä ja kevätliittokokous vuosittain toukokuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen liittokokous pidetään

• milloin edellinen liittokokous on niin päättänyt
• liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi
• vähintään kolmannes (1/3) liiton jäsenistä sitä liittohallitukselta määrätyn asiankäsittelemistä varten vaatii.

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Varsinaisessa liittokokouksessa (sekä syys- että kevätkokouksessa ja ylimääräisessä liittokokouksessa) käsitellään seuraavat asiat:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
• tarkastetaan edustajien valtakirjat
• todetaan kokouksen laillisuus
• päätetään liittokokouksen esityslistalla olevista asioista

Kevätkokouksessa käsitellään lisäksi seuraavat asiat:

• esitetään edellisen toimintakauden toimintakertomus, tilit, tilintarkastajien / toiminnantarkastajien lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös
• päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille

Syyskokouksessa käsitellään lisäksi seuraavat asiat:

• määrätään liiton liittymis- ja jäsenmaksut toimintavuodelle
• vahvistetaan liiton toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma
• valitaan kaksivuotiskausittain aina parittomina kalenterivuosina liiton puheenjohtaja sekä erovuoroisten tilalle varsinaiset ja varajäsenet liittohallitukseen
• valitaan vuosittain, joko yksi tilintarkastusyhteisö tai vaihtoehtoisesti kaksi tilintarkastajaa / toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt

Liittokokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ottama kanta, paitsi henkilövaaleissa arpa.

Ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitettavassa äänestyksessä tai vaalissa jäsenet käyttävät vastaavasti päätösvaltaansa kuin Liittokokouksessa. Käsiteltävät asiat voivat olla yhdistyksen hallituksen henkilövalinnat ja Liittokokouksen toimivallassa olevien toimielimien henkilövalinnat sekä Liittokokouksen toimivaltaan kuuluvat muut yhdistyksen toiminnalliset päätökset, jotka eivät sisälly Yhdistyslain 23 § mukaisesti yhdistyksen kokouksessa päätettäviin asioihin. Henkilövaaleissa valinta tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Liittokokous päättää äänestys- ja vaalijärjestyksestä.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen ja kokouksen esityslista on lähetettävä jäsenille neljätoista (14) päivää ennen kokousta sähköpostitse tai postitse. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä esityslista.

Kullakin piirijärjestöllä on yksi (1) ääni kutakin alkavaa kymmentä (10) piirin alueella toimivaa jäsenseuraa kohden.

Kullakin jäsenseuralla on yksi (1) ääni kutakin alkavaa kahtakymmentä (20) liiton lisenssimaksun suorittanutta pelaajaa kohden, kuitenkin vähintään yksi ääni.

Piirijärjestöt:
Alueella toimivat jäsenseurat
alle 10 = 1 edustaja/ääni
10 – 19 = 2 edustajaa/ääntä
20 – 29 = 3 edustajaa/ääntä

Jäsenseurat:
Lisenssimaksun suorittaneita jäseniä
alle 20 = 1 edustaja/ ääni
20 – 39 = 2 edustajaa/ ääntä
40 – 59 = 3 edustajaa/ ääntä

Edustajia voi olla yksi tai useampia, kuitenkin enintään äänimäärää vastaava määrä. Lisenssimaksun suorittaneet pelaajat lasketaan kokouskutsun lähettämispäivänä. Edustajalla pitää olla edustamansa jäsenseuran antama virallinen valtakirja, jossa mainitaan edustajan sekä hänen henkilökohtaisen varaedustajansa nimi.

9. pykälä LIITTOHALLITUS

Liiton hallintoa hoitaa sen asioita varsinaisen syysliittokokouksen valitsema liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee liitolle sihteerin sekä muut tarvittavat virkailijat, joko keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta. Hallitus nimeää keskuudestaan ja varsinaisiksi jäseniksi valituista varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa 1.1. kunakin vuonna.

Puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi ja heistä kaksi (2) on vuosittain erovuorossa. Hallituksen varajäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi ja heistä yksi (1) on vuosittain erovuorossa.

Hallituksessa tulee olla edustettuna molemmat sukupuolet siten, että vähintään 25 % hallituksesta on naisia tai miehiä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu hallituksen kokouksiin on lähetettävä vähintään viikkoa ennen kokousta. Varajäsenillä on aina läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Hallitus on kutsuttava koolle, jos vähintään kolme (3) jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) jäsentä on kokouksessa läsnä.

Hallitus nimeää tarvittavat valiokunnat ja valitsee niiden puheenjohtajat.

Hallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ottama kanta, paitsi vaaleissa arpa.

10. pykälä LIITTOHALLITUKSEN TOIMIVALTA

Lakia, näitä sääntöjä ja liittokokousten antamia ohjeita noudattaen liittohallituksen tulee – kutsua koolle liittokokoukset, valmistella kokouksiin esiteltävät asiat ja panna kokousten päätökset täytäntöön

• laatia liiton tilinpäätös ja tilinpäätökseen liitettävä toimintakertomus sekä toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotus
• huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty
• päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä järjestää jäsenluettelon ylläpidon
• valvoa ja ohjata liiton piirien ja jäsenseurojen toimintaa
• ottaa ja erottaa liiton toiminnan hoitamista varten tarvittava henkilökunta sekä määrätä heidän tehtävänsä ja palkkionsa
• järjestää kansallinen kilpailutoiminta ja päättää kansainvälisten kilpailujen hakemisesta vahvistaa laji- ja kilpailusäännöt sekä valvoa, että määräykset ovat kansainvälisten sääntöjen mukaiset
• järjestää maajoukkue- ja valmennustoiminta
• varmistaa, että Liitolla selkeät ja läpinäkyvät kriteerit sekä periaatteet ja valmistelukäytännöt sekä näitä varmistavat ohjesäännöt ja mallit
• huolehtia liiton edunvalvonnasta kansallisesti ja kansainvälisesti
• päättää jäsenyhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä koskevista kunnianosoituksista ja myöntää ansiomerkit
• seurata dartsin kehitystä Suomessa ja ulkomailla
• suorittaa muut liittokokousten antamat tehtävät

11. pykälä ANTIDOPING JA REILUN PELIN PERIAATTEET

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n antidopingsäännöstöön sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, kansainvälisen lajiliiton WDF:n dopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liitto ja sen jäsenet noudattavat Olympiakomitean reilun pelin periaatteita (Reilu Peli urheiluyhteisön eettiset periaatteet Olympiakomitean syyskokous 20.11.2021). Periaatteet ovat hyvä hallinto, turvallinen toimintaympäristö, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ympäristö ja ilmasto sekä antidoping. Liitto antaa käytännön ohjeita periaatteiden noudattamisesta.

12. pykälä URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

13. pykälä VAKAVAT EETTISET RIKKOMUKSET

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen päätöksiin. Liiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry vastaa näiden kurinpitomääräysten alaisen rikkomuksen tutkinnasta ja kurinpitovaatimuksen esittämisestä.

14. pykälä EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Liitosta eroaminen tapahtuu jättämällä sitä koskeva kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan kuukauden kuluttua mainitun ilmoituksen jättämisestä, jona aikana eroava jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta tai jos jäsenseura sallii jäsenensä syyllistyvän tällaiseen toimenpiteeseen häntä rankaisematta, tai jos muutoin on olemassa yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste. Jäsenen erottamisasian käsittely ja erottamisesta päättäminen liittohallituksessa ei edellytä, että kurinpitovaliokunta on suositellut jäsenen erottamista tai käsitellyt asiaa. Liitto voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 3 kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on

varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä todisteellinen tiedoksianto erotetulle jäsenelle viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Valitus lähetetään Urheilun oikeusturvalautakunnalle.

Liiton jäsenet ja muut toimijat ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton tai kansainvälisten liittojen antamia sääntöjä tai määräyksiä. Sama koskee yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä ja kansallisia sekä kansainvälisiä antidopingsääntöjä.

15. pykälä KURINPITO

Jäsenseuraan, muuhun toimijaan ja jäsenseuran jäseneen voidaan kohdistaa kurinpitosäännöstön mukaisia rangaistuksia edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden rikkomisesta.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää liittokokouksen valitsema kurinpitovaliokunta paitsi silloin, kun kyse on jäsenen erottamisesta, epäillystä dopingrikkomuksesta tai vakavaa epäasiallista käyttäytymistä tai vakavia eettisiä rikkomuksia koskevista asioista. Kurinpitovaliokunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. Liiton jäsenet luovuttavat ylimmän kilpailutoimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden Liitolle.

Kurinpitovaliokunnan toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä ja rangaistuslajeista säädetään liittokokouksen hyväksymissä liiton kurinpitomääräyksissä.

16. pykälä NIMENKIRJOITUS

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin. Liittohallituksella on kuitenkin oikeus määrätä toimihenkilö kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

17. pykälä TILIKAUSI

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

18. pykälä SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näiden sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkautumisesta tehty päätös, ollakseen pätevä, on tehtävä varsinaisessa liittokokouksessa. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

19. pykälä YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN

Liiton purkautuessa luovutetaan liiton varat sellaisen yleishyödyllisen rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön haltuun, joka lähinnä suorittaa samaa työtä, mitä Liitto on tehnyt.